Jotenkin tämä aika katoaa johonkin….
Aitapojat Oy saa todennäkösesti töitä aidan korotuksen merkeissä ens kesänä. Karattuaan kerran oli jäppinen heti menossa samasta kohtaa yli- nyt olen virittänyt siihen lautoja, mutta en uskalla jättää enää vahtimatta pihaan. Nice!
. No pyysin just testausapua ja tehdään Jäppiselle jäynät, het kohta kun pakkanen joskus laskee…
Viime ja edellisenä viikonloppuna ollaan ahkerasti tottisteltu parkkipaikalla ihmisten joukossa ja häiriökoiran kera. heti toisena päivänä alkoi sujua ihan jo mukavasti.
huomenna harjotukset jatkuu, jos toi pakkanen oikeesti hiukan helpottaa.Jäppistä ei ole kauheesti haitannu, mutta kun mammalla ei kierrä näpeissä veri, niin on pikkasen hankalaa. Ollaan sitten kävelty treenien päälle lenkki kaverikoiran kanssa sellasessa paikassa että tulee tarpeeks juoksevia käveleviä ja hiihtäviä ihmisiä, sekä isoja että pieniä koiria. Aivan ihanaa, että Jäpä ei välitä niistä mistään.Ai niin ja taustalla lisäks paukkuu välillä ihan kunnolla eikä haittaa menoa sekään
.Nenä maassa kun kulkee, niin eihän siinä voi nähdä/kuullakaan mitään
. Vetämisongelmakin alkaa jo pikkuhiljaa helpottaa
. PIKKUHILJAA!! Ei voi ymmärtää miks se voi olla niin vaikeeta!
. No tunnetusti en anna periks!
Jäppinen kuuluu näemmä siihen sarjaan koiria, joka ei pienistä valita. Näin eilen lattialla verta ja salapoliistyöskentely johti lopulta jäppisen takajalkaan. Ei siellä mitään vakavaa ole, anturasta hiukan kuoriutunu pintaa, mutta jos se olis ollu Peetu, niin olis ontunu ja ollu surkeena. Jäppinen ei millään tapaa reagoi siihen. ainoastaan olis halunnu nuolla sitä, kun pisti maaten. Eli todennäkösesti ei tule olemaan helppoa huomata, jos sillä on jotain kipuja. Toisaalta ei myöskään reagoinu “hoitotoimenpiteisiin” millään tapaa. Peetullekin on kyllä aina saanut tehdä kaikkea, mutta tuntuu siltä, että jäppisen kanssa se on vielä helpompaa







ja samalla kuului, että onko tää teidän koira! Katoi, että piru sehän on
! Nainen oli kävellyt meen ohi tosta mettikön puolelta ja kattonu, että apua koira tulee, mutta sano, että huomas heti, että uroshan se on ja sillä oli narttu. Jäpä oli lähteny heidän mukaansa tuonne seuraavalle kadulle ja menny heille sisälle.
Olivat laittaneet hihnaan ja lähtivät kimpassa kävelemään meillepäin!! Oli kuulemma ollut kiltisti sisällä ja lähteny nätisti mukaan!!! Onneks oli noin ihania ihmisiä!!! No mä sitten kiertämään pihaa, että mistäpirusta se on menny yli tai ali.Aidan toinen puoli on ihan täynnä jälkiä, mutta kaikki näyttää siltä, että on yrittäny takas pihaan.Olis pitäny uskoo, kun Peetu haukku niin paljon, että jotain on vialla, mutta kun ei vaan uskonu..
.No isäntä kerto, että oli hypänny aitaa vasten tossa portin viereeä, kun siinä on vieläkin hakematta naapurin pihasta oksat ja ne tulee korkeemmalle, kuin meen portti. Menin sitten tarkistamaan kasan ja siitähän se oli hypänny.todisteena pieni tuppo karvoja aidassa.Se kasa saa kyllä nyt luvan häipyä siitä! 3 viikkoa sitten on jo pitäny hakea, mutta ketään ei ole näkyny…Nyt en uskalla enää jättää niitä kahdestaan pihaan, kun vähän veikkaan, että menee samasta kohtaa uusiks.
Jos ei sitten tullu paniikki, kun ei päässytkään takas…tuskin silti kun löysi heti nartun ja pääsi kyläilemäänkin…
Ykskään aikasemmista koirista ei ole edes meinannu mennä aidasta yli…Se on tollanen 120 cm, tai aitalaudat on ja sitten siihen vielä maavara,osasata kohtaa on mua kaulaan saakka, kun toi maa on niin epätasanen… kun ei ole ihan maassa kiinni….nyt seikkailija nukahti ja pitää mennä tarkistamaan tarkemmin vammoja…silmäkulmassa on pieni naarmu, muuta en vielä löytänyt…tarkemmassa tutkimuksessa löytyy varmaan karvatupon irtoamispaikka. Olenpa suhteellisen onnellinen, etten menny ulos sillon, kun Jäpä oli siellä naapurissa.Olis meinaten paniikki ollut valmis, kun koiraa ei missään…
.ja onneks kerkesin just sanomaan, että se karkaa vielä pihasta…koskahan opin pitämään tän turpani kiinni!!!
.
.Sitten se makaa aloillaan, kunnes on ihan lumen peitossa ja alkaa sitten kauhoa kyljellään lunta pois…ja voi että kun on hauskaa. lopun aikaa se sitten haluis roikkua lumikolassa, mutta sitähän en anna tehdä ja kas mulla on oma apulainen.Peetu tulee ja ajaa jäpän pois kolan kimpusta. Mun ei tartte kun sanoa, että peetu tule auttamaan ja samantien se singahtaa apuun pallo suussa…
. Me ollaan lenkkeilty ihan älyttömiä määriä ja tuntuu, että aina jos olen kotona olen joko tulossa tai menossa lenkille






















